Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa - näinkö jäätikkö sulaa

Vaikka Sarasvatin hiekkaa (2005) on 15 vuotta vanha kirja, se on ajankohtaisempi kuin koskaan. Lisää jännää – tai huolta – tuo se, että Risto Isomäen romaanin tapahtumat sijoittuvat näihin päiviin, vuoden 2020 tietämille ja epilogi vuoteen 2026. Ja juuri nyt näemme yhä enemmän kuvia ja videoita siitä, kuinka Grönlanti sulaa.

Pääsin yllättymään siitä, kuinka kiinnostava ja vaihtoehtoisia ajatuskulmia herättävä Sarasvatin hiekkaa oli. Romaani on etenevä, helppolukuinen ja trillerimäinen mutta Isomäki on onnistunut upottamaan tiedonsärvintä rivin jos toisenkin väliin – välillä myös kovin silmiinpistävästi dialogeihin istutettuna, mikä syö realistisuuden tuntua. Mutta hällä väliä siitä. Isomäki kehittelee mielenkiintoista teoriaa siitä, kuinka megatsunamit voisivat pyyhkiä alleen suuria osia maapallon maa-alueista. Päähenkilöt ovat syvämerentutkija Sergei, intialainen meriarkeologi Amrita sekä suomalainen tutkija Kari. Jokainen tutkija tuo oman palasensa peliin niin meren syvänteistä, Bahaman kivistä kuin pohjoisen jäätiköistä, ja isokuva alkaa selvitä. Maailmalla onkin paljon vähemmän aikaa kuin kukaan oli osannut kuvitella. Tähän kuvioon liittyy yllättäen myös kadonneen Atlantiksen arvoitus.

Risto Isomäen mukaan merkittävin yksittäinen ilmastonmuutoksiin liittyviin uhka on jäänyt paljolti huomiotta: megatsunami on väistämättä tulossa, jos lämpeneminen jatkuu.

Kustantaja Tammi luonnehtii kirjaa kiitetyksi ekologiseksi jännitysromaaniksi, jonka "tsunameja koskevat kauhuvisiot ovat osoittautuneet pelottavan tosiksi".

Nautin romaanin sekä äänikirjana että e-kirjana, ja sovelluksen versiossa oli mukana Risto Isomäen jälkihuomautus vuodelta 2011. Isomäki kertoo, että hän on kirjoittanut Sarasvatin hiekkaa syksyllä 2003 – keväällä 2004. Isomäki oli juuri viimeistelemässä teostaan joulukuussa 2004, kun 30-metrinen tsunami iski Kaakkois-Aasiaan. Ennen Aasian katastrofia tuskin moni meistä oli edes kuullut sanaa tsunami. Siinä mielessä kirjailija on ollut hyvin planeetan pulssilla.

Lisäksi romaanin juonenkäänteissä ollaan erityisen huolissaan lukuisista maailman ydinvoimaloista, jotka on sijoitettu rannikoille. Kuinka ollakaan, 2011 tapahtui tsunamikatastrofi, jossa Fukushiman ydinvoimala jäi kymmenmetrisen tsunamin alle. Sillä kertaa selvittiin jonkinlaisella säikähdyksellä. Risto Isomäki toteaa jälkisanoissaan, että viime vuosina on oltu rakentamassa uudentyyppisiä hyötyreaktoreita, jotka ovat erityisen haavoittuvia tsunamien iskuille. Lisäksi useimmat ydinvoimalat näyttävät yhä varautuvan vain 10- tai 15-metrisiin hyökyaaltoihin.

Sarasvatin hiekkaa on avartava muutenkin, sillä se liikkuu Suomessa, Itämerellä, Intiassa ja Grönlannissa. Yhdessä hetkessä lukija pääsee tutkimaan merenpohjan metaaniklatraatteja (jäätä, jonka sisässä on metaanikaasua) ja toisessa Intian katuvilinää ja historiaa. Sarasvatin hiekkaa näyttää myös, miten hurjasti vaikkapa napajääntutkijalle voisi käydä, jos sattuu olemaan sulamisesta rytisevällä jäätiköllä väärään aikaan.

Havahduttavaa oli se, että lukijana jäin kiinni petollisesta mielikuvasta: isot asiat tapahtuvat muka hitaasti ja suuret jäätiköt kutistuvat pikkuhiljaa

Isomäki kuvaa mieleenpainuvasti jäätikön sulamista. Romaanin jääjärven kuvaus sai realismipotkun siitä, että kirjaa lukiessa eteen tuli uutisotsikoita Alpeille syntyneestä sulavesijärvestä. Lisäksi havahduttavaa oli se, että lukijana jäin kiinni petollisesta mielikuvasta: isot asiat tapahtuvat muka hitaasti ja suuret jäätiköt kutistuvat pikkuhiljaa. Sarasvatin hiekkaa tönäisee ymmärtämään, että on aivan mahdollista, että aikansa sulanut valtava jääalue luiskahtaa lopulta kerralla mereen, mikä puolestaan synnyttäisi valtaisia tsunameja. Aivan tuoreita videoita sulavasta Grönlannista löytyy nytkin, yhä huolestuneimmilla otsikoilla. Yksi tuore uutisvideo viraalikuvista on tämän blogitekstin lopussa.

Sarasvatin hiekkaa -teosta on luonnehdittu myös filosofiseksi romaaniksi viittauksineen Intian-kulttuuriin. Länsimainen kulttuuri näyttäytyy paremminkin karkeana ja toisten saavutuksia omivana, vanhoja kulttuureja tuhoavana voimana. 

Kiinnostavaa on, että Isomäki nostaa pöydälle kertomuksen vedenpaisumuksesta. Raamatun vedenpaisumus-kuvaus voikin olla ihan totta. Vedenpaisumuskertomus löytyy myös esimerkiksi Gilgameš-eepoksesta, mayojen Codex Troanona tunnetusta tekstistä tai Platonin Timaios ja Kritias –teksteistä, jotka kertovat uponneesta Atlantiksesta ja laajemmin tulvasta, joka on tuhonnut ihmisten maailman. Onko vedenpaisumus syntynyt osaltaan megatsunamista?

Mitä lopulta ihminen muistaa, mitä ihminen väittää, mistä hän jaksaa välittää ja mitä kaikkea ihminen on valinnut unohtaa? Tähän liittynee myös romaanin nimi, Sarasvatin hiekkaa.

Teemoja romaanissa

• Atlantis
• Ilmastonmuutos
• Jäätikön sulaminen ja jääjärvet
• Megatsunamit
• Metaaniklatraatit: metaaniklatraatti voi vapauttaa metaania ilmakehään muun muassa merenpinnan nousemisen tai lämpötilan nousun myötä
• Syvämerentutkimus ja meriarkeologia
• Vedenpaisumus
• Ydinvoima

Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa

Tammi 2005
Formaatti: Äänikirja ja E-kirja
Äänikirjan kesto: 10 h 41 min
Äänikirjan kertoja: Jarmo Mäkinen
Palkinnot: Tähtivaeltaja 2006, Kiitos kirjasta 2006, Finlandia-ehdokkuus 2005, Sarjakuva-Finlandia 2009

Lähteitä ja lisää aiheesta
Risto Isomäen haastattelu "Risto Isomäki ennusti tuhoisan jättitsunamin" (Ajankohtainen Kakkonen Yle Risto Isomäki Timo Seppäsen haastateltavana 9.1.2007)

Risto Isomäki Voimalan haastattelussa (Voimala Yle 2005) "Kirja piirtää uhkakuvan koko teknologiaan perustuvan sivilisaation romahtamisesta. Ensimmäisinä vaaravyöhykkeessä ovat rannikoilla sijaitsevat suurkaupungit ja ydinvoimalat. Voimaloita ei ole suunniteltu kestämään edes tavallisia tsunameja"

Tutkimus: Etelämantereen jäätiköiden sulaminen voi ylittää pisteen, jossa sitä ei voi enää pysäyttää – Katso ilmiötä selittävä animaatio. Nopea merenpinnan nousu on entistä todennäköisempi skenaario, todetaan Nasan rahoittamassa tutkimuksessa. (Yle Uutiset 7/2019)

Risto Isomäen henkilökuva (Aarre-lehti 11.1.2019) "Risto Isomäki on optimisti: Viime vuosien aikana on tapahtunut asioita, jotka herättävät toivoa”

Helleaalto synnytti kirkkaana kimmeltävän järven lumirajan yläpuolelle Alpeille – "Hälytyskellojen pitäisi soida", suree löydön tehnyt kiipeilijä (17.7.2019 Yle Uutiset)

EuroNews 18.6.2019: The viral image that illustrates the scale of melting ice in Greenland