Kirja-arvostelu: Olli Jalonen, Taivaanpallo (äänikirja)

Ensimmäinen äänikirja: Taivaanpallo Olli Jaloselta

Otin Taivaanpallon käsittelyyn joulukuun alussa 2018. Koska kokeilin ensimmäistä kertaa äänikirjapalvelua, valitsin kuunneltavaksi tietysti esillä ja huulilla olleen Finlandia-voittajaan, kuinkas muuten. Se taisi olla virhe.

Tämä ylistetty nuoren pojan kasvutarina ansaitsee varmasti superlatiivinsa. Äänikirjana kokemus oli kuitenkin jonkinasteinen lukusokki. Kirjan kuuntelu vaati tuossa vaiheessa vielä harjaantumista ja ehdin jo todeta, että äänikirjat eivät kyllä sitten minulle sovi.

Miten ajatus voikaan harhailla, miten monta kohtaa voi mennä hukkaan. Kun kuuntelussa piti taukoa ja sitten jatkoi, oli muistettava, mitä edellä oli kerrottu. Ei voi selailla sivuja, ei voi palauttaa mieleen aiempia tapahtumia vilkaisemalla aiempaa lukua. Voihan toki kelailla edes takaisin mutta se oli aikamoista arpapeliä.

Toinen Taivaanpallon jälkeen kuuntelemani teos oli Ilkka Remeksen Horna. Koska Remeksen tyyli on niin elokuvallista ja toiminnallista, kuuntelu ei tuottanut lainkaan vastaavia ongelmia.

Aluksi kuuntelu jäi jopa kokonaan kesken. Kun sain muiden romaanien kanssa harjoittelun jälkeen jatkettua kuuntelua, kokemus jäi silti hapuilevaksi ja irtonaiseksi. Pääjuoni ja tapahtumat kävivät kyllä selville. Taivaanpallossa on kuitenkin paljon pysähtynyttä pohdintaa, mikä vaatii keskittymistä ja pysähtelyä, ja Jalonen upottaa tekstiin syvällisiäkin mietelmiä vaikkapa ihmisen tavasta oppia tai tieteen ilmiöistä. Näin ei voi ensimmäisenä suositella teoksen käsittelyä äänimuodossa.

Kiinnostavaa on, että Olli Jalonen seilasi itse Saint Helenalle 1980-luvulla Englannista kuninkaallisella postilaivalla, koska halusi käydä jossain eristyneessä paikassa. Merimatka kesti kaksi viikkoa lähes kokonaan rannattomalla valtamerellä. Vaiva ei ollut turha, sillä siemenet Taivaanpalloon  ja muutamaan muuhunkin teokseen syntyivät saarella. Myös tähtitieteilijä Halley todella vieraili Saint Helenalla 1600-luvun loppupuolella tekemässä astronomisia havaintoja. Romaanin fiktiivinen Halley otti tähtien tarkkailuun apupojaksi Agnus-pojan. Kun Agnus lähtee merimatkalle Lontooseen, Halleyn ja Agnuksen reitit yhdistyvät vielä uudelleenkin. Muutakin kiinnostavaa toki oli, kuten se, että silmiä puristamalla voi oikeasti nähdä pidemmälle.

Haasteista huolimatta Taivaanpallo synnytti hyväksi aikaa kiinnostuskytinän teoksen aiheita kuten tähtiä tai Saint Helenaa kohtaan. Nytpä tietää senkin, että Saint Helenaan pääsee nykyään muullakin kuin laivalla: lentokenttä avattiin liikenteelle vasta pari vuotta sitten 2017.

Muiden sanomia asioita ja kehumisia
Helsingin Sanomien arvostelu: "Suomalainen kirjallisuus muuttuu Olli Jalosen käsissä maailmankirjallisuudeksi – Taivaanpallo on suuri seikkailuromaani"
Jorma Melleri: "Kevään kiinnostavin kotimainen", "Kirjailijana hän taitaa juuri nyt olla parhaimmillaan ja kypsimmillään, mistä Taivaanpallo on hieno osoitus."
Kouvolan Sanomat: "Mestarillinen kasvukertomus", "Olli Jalonen loistaa kirjallisuutemme tähtitaivaalla kirkkaana ja ainutlaatuisena kuin Halleyn komeetta."
Olli Jalonen Turun kirjamessuilla 2018 (haastatteluvideo): Jalonen kertoo Saint Helenasta, Halleysta, 1600-luvun uskonnosta ja tieteestä. Kiinnostavia anekdootteja.

Jalonen, Olli: Taivaanpallo
Otava 2018
Formaatti: Äänikirja
Äänikirjan lukija: Aku Laitinen

Kuva: mploscar on Pixabay